Vene odotti parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä toisella venekerholla (joita muuten Wannseella riittää). Vene oli talviteloilla ja pientä jännitystä oli ilmassa - jokainen tietää tunteen veneen kevätkuorimisesta ja nyt nollasta sataan eli talviteloilta kisaradalle oli vain muutama tunti. Kaikki sujui laskun ja rikauksen suhteen kuten oli suunniteltu ja suurimmaksi haasteeksi nousi kisamuonituksen järjestäminen - olihan nyt pitkäperjantai ja luukut monessa paikassa kiinni.
Lämpötila oli n. 5 astetta ja sadetta tuli ajoittain. Jostain syystä, osittain hyvistä varusteista ja varmasti jännityksestä johtuen ilma ei tuntunut haittaavan. Edessä oli kauden aloitus ja kolmipäiväisen kilpailun ensimmäiset kaksi lähtöä.12 Platua neljästätoista ilmoittautuneesta oli suoriutunut lähtölinjalle. Myöhemmin osoittautui, että yksikään tiimi ei ollut heittopussi, vaan lähdöistä muodostui tasaisia kamppailuja sijoitusten vaihtuen jatkuvasti.
Tuuli vaihteli välillä 4-7 m/s päivän aikana ja huomioitavaa (itsestään selvyytenä kaikille Tuusulanjärven purjehtijoille) oli lähes täydellinen aallottomuus.
Tuntui siltä, että muutamalla tiimillä oli meedio kyydissä - niin hyvin heillä tuntui järvituulten luku onnistuvan. Täysin satunnaisilta tuntuvat shiftit ja reiät tuulikentässä eivät todellakaan auenneet ensimmäisenä päivänä enimmäkseen meriolosuhteisiin tottuneelle miehistölle. Uusi vene, uusi miehistö ja monelle uudet olosuhteet tarkoittivat ensimmäisen päivän osalta sijoituksia 10. ja 10. Niin paljon oli päivän aikana tapahtunut, että tunnelma ei ollut erityisen pettynyt.
Aftersail sujui SCG:n vieraanvaraisessa ympäristössä: ruokaa, juomaa (weissbier!) ja spekulointia seuraavaan päivään parannettavista tekijöistä. Jo tässä vaiheessa saksalainen vieraanvaraisuus oli tuottanut suuren positiivisen yllätyksen.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti