Ranking à la Suunto Cup

Heti Naantalista kotiuduttuamme olimme taas kölisauman kimpussa. Aikaa oli viisi päivää saada primeriä kölisaumaan ja hiottua kilpailukuntoon. Tekemistä ei ollut paljon, mutta suomen kylmä alkukesä piti huolen että käytettyjen materiaalien kuivumisajat venyivät piinavan pitkiksi. Loppuhionta tehtiin torstai iltana ja perjantaina vene nostettiin traikulta veteen.

Keli oli lauantai aamuna aivan luvatun kaltainen. Vettä satoi taivaan täydeltä ja tuuli kateissa. Päätimme kaikesta huolimatta lähteä rata-alueelle hyvissää ajoin tuulia haistelemaan. Parin simuloidun radan kierron jälkeen tunsimme itsemme hyvin valmistautuneiksi päivän lähtöihin. Mutta tuulen hallitsija oli eri mieltä. Ensimmäinen lähtö viivästyi mutta saatiin loppujen lopuksi ammuttua. Manööverit menivät hyvin ja yllättävistäkin tilanteista selvittiin kunnialla mutta Naantalissa huomattu vauhdin puuttuminen vaivasi edelleen. Peton ja Lutfiskin vauhti taas näytti olevan entisellään ottaen lähdön kaksi ensimmäistä sijaa jättäen meidät kolmanneksi. Tuuli hiipui käytännössä olemattomiin ennen viimeisen veneen maaliintuloa eikä näyttänyt mitään merkkejä heräämisestä. Ensimmäinen lähtö jäi päivän ainoaksi kun tuuli ei sateessa odottelusta huolimatta enää suostunut yhteistyöhön. Vettä sen sijaan riitti eikä kuvauskalustoa näin ollen uskaltanut ottaa esille vesitiivistä kotelostaan.

Uutta puhtia venevauhtiin lähdettiin hakemaan lainaamalla kilpakumppaneiltamme uutta ykkös jibiä omamma kun on jo parempiakin päiviä nähnyt. Ja kyllä kannatti. Trimmattavuus oli heti aivan eri planeetalta joka myös näkyi vauhdissa ja erityisesti kiihtyvyydessä. Tästä oli hyvä aloittaa uusi päivä.

Ensimmäinen lähtö otettiin useaan kertaan uusiksi kun veneet eivät tahtoneet malttaa pysyä linjan takana lähtöön asti. Vaikka Melgesin ja Platun taktiikat lähdöissä eroavatkin toisistaan saimme tästä hyvää lähtötreeniä yli kahdenkymmenen veneen fliitissä.

Ensimmäisessä lähdössä pystyimme parantuneen venevauhtimme ansiosta paremmin kamppailemaan Lutfiskin kanssa joka kuitenkin loppua kohden veti meihin selvän kaulan enimmäkseen parin tekemämme taktisen virheen takia. Toisessa lähdössä alkoi homma jo sujumaan paremmin kun saimme sekä venevauhdin että taktiikan paremmin hallintaan. Kiitoksena parannuksesta otimme päivän viimeiseksi jäävästä lähdöstä toisen sijan.


Suunto Cup tulokset löytyvät täältä.

Pläkää ja aurinkoa muumimaailmassa

Myöhään perjantaina varmistui ettei purjeneulojalla oleva heavy ykkösen puute tulisi haittaamaan menoa. Luvassa olisi 2-4 metriä sekunnissa vaihtelevasta suunnasta. Ja hyvin se piti paikkansa lukuun ottamatta ettei välillä ollut edes luvattua kahta metriä sekunissa. Polkkapossun liehuessa oli hyvin aikaa löysätä rikiä ja nauttia eväistä.

Sää oli sunnuntaina hyvin saman tyyppinen ja polkkapossu oli ahkerassa käytössä lähtöjen ollessa lykättynä. Saldoksi Naantalista jäi neljä lähtöä ja ruskettunut nenä. Meillä oli välillä ihan kelpo venevauhti mutta kuitenkin vähintään yhtä usein täysin kateissa?! Pitkä talviuni näkyi vielä niin veneen kuin miehistönkin vaiuhdissa. Tästä on hyvä parantaa ensi viikonloppuna ajettavaan Suunto Cup:iin.

Remppako ohi? Kisakausi alkaa ...

Team Farrina saapui vihdoin viimein Naantaliin, ja remppakin lienee melkein valmis. Joustoepoksilla viimestelty kölisauma on siedettävässä kunnossa, pohjassa on tuoreet myrkyt ja kyljetkin kiiltää vahauksen jäljiltä. Bulbin pohja on vähän ruotoinen, mutta aikatauluongelmien vuoksi sen tarkempi korjaaminen saa jäädä tehtäväksi ennen Suunto Cupia. Tästä se alkaa, kesän ensimmäisen rikaamisen jälkeen rikitrimmi on vielä aika kesken, mutta onneksi sama tilanne on myös kilpakumppaneillakin ...

Kuusi päivää ensimmäiseen rankingiin - ja tekemistä riiittää

Kölisauma on hyvin lähellä lopullista muotoaan ja on enää joustoepoksin hiontaa vaille valmis. Työ uuden moottorikaivon kannen kanssa on sitävastoin vasta alkanut reiän pakkeloinnilla paremmin istuvuuden takaamiseksi.

Rempan valmistumisen deadline on perjantai iltäpäivä jolloin käännämme kolmatta tonnia painavan karavaanin nokan Naantalia kohti.

Kuudes päivä - remppa jatkuu

Remppaporukan levittyä väliaikaisesti pitkin skandinaviaa oli aiheellista tehdä ryhtiliike, jotta kiulu joskus valmistuisi. Niinpä paikalle oli kutsuttava venealan erikoismies hoitamaan homma. Kuvassa Platun kölisaumaan oli tuhrittu alustavasti pari kahvikupillista erään maalivalmistajan epoksikittiä, jota ei juuri voi suositella ylösalaisin kitattaessa. Jos aikaa olisi ollut enemmän, parempi kitti olisi syntynyt normaalista laminointiepoksista ja lisäaineista (sellukuitu, mikropallot, etc...). Mutta käyhän se näinkin, valmiskitit ovat vain yleensä tuskallisia hiottavia, niin myös nyt käytetty aiempien kokemusten perusteella.

Huomenna olisi tarkoitus hioa em. kitti tasaiseksi, ja levittää uudelleen avattuun uraan Tremcon joustoepoksia.